Froteeta on nyt ihan kaikkialla. Lattialla, sängyssä, hiuksissa.. froteepölyä. Ne ovat pienenpieniä ja sitkeitä loisia. Ei tarvitse kuin nostaa pieni pyyhkeen palanen kun jo lattialle on lumikuuron tavoin kerääntynyt pieni, valkoinen kinos. Ihanan pehmeä ja lämmittävä kangas mihin tekisi aina mieli kietutua aiheuttaa juuri pehmeydellään ja paksuudella helvetillisen työn pelkästään sitä leikatessa. Viikon sisään viisi neulaa on katkennut sitkeän yhteistyökumppanin takia. Mutta silti olen juuri saamassa viimeisenkin prototyypin valmiiksi ja sunnuntaina olisi sovitus.

 

 

Protoja on ihana tehdä. Kun se on valmis ja näkee sen kaikki virheet ei todellakaan tule pettynyt olo vaan helpotus siitä että on virheitä mitä korjata. Saatiin Venlan kanssa Tampereen Nekalassa sijaitseva Nextiili yhteistyökumppaniksi joten kaikki mallistossa käytetty materiaali on kierrätettyä. Pyyhe kun ei ole kangasta jota voi rullata haluamansa palan pitää tehdä kompromisseja missä saumoja syntyy monenlaisia ja ne vievät mallistoa omaan suuntaansa. Tuntuu ihan hyvältä että välillä materiaali kontrolloi projektia enkä minä materiaalia. Materiaalista ei todellakaan ollut pulaa. Pyyhkeitä ja lakanoita löytyi Nextiili-pajalta järjettömiä määriä. Kierrätysvaiheeseen tullut materiaali jaetaan edelleen myytäväksi ja poistotekstiiliksi. Vaikka me saimme poistotekstiiliä, niiden kunto oli yllättävän hyvä. Onneksi tekstiiliä ei saa enään heittää roskiin tai kaatopaikalle. Tekstiilijätettä on kuitenkin aivan loputtomasti ja sen nähdessä ei tule mieleenkään käyttää enään täysin uusia kankaita.